Kaupunkipyörien esiinmarssi Helsingin katukuvaan Alepafillareiden muodossa teki yhteiskäyttöisistä liikkumismuodoista entistä suositumpia. Oikeastaan monet kuulivat yhteiskäyttöisistä liikkumismuodoista ensikerran vasta näiden myötä. Samoihin aikoihin pääkaupunkiseudun katujen varsiin alkoi ilmestyä uusia yhteiskäyttöautojen palveluntarjoajia kuten Drivenow sekä Gonow! Liikkumisesta tuli uusien ratkaisuiden myötä jälleen muodikasta.

Kaupungit keskellä liikkumisen murrosta

Kaupunkien tilankäyttö sekä liikkumispolitiikka on murroksessa. Esimerkiksi Helsingissä käydään kovaa keskustelua Lauttasaaren sillan autokaistojen määrän vähentämisestä yhdellä. Autot ovat jo vuosikymmeniä pitäneet tärkeysjärjestyksessä kärkipaikkaa, kun puhutaan kaupungeissa liikkumisesta. Ihminen pyöräilijänä tai kävelijänä on ollut listalla vasta sijoilla kolme ja neljä. Väliin on sijoittunut joukkoliikenne, johon ainakin kaupunki-infrassa kaupunkipyörät luokitellaan. Liikkumismurros uusine liikkumismuotoineen muuttaa järjestystä ihmiskeskeisempään suuntaan. Onko ihminen valmis nousemaan auton ohi tärkeysjärjestyksessä, vai haluammeko säilyttää auton etusijalla?

Vastaus / ratkaisu taajamien tilankäyttöhaasteisiin nyt ja tulevaisuudessa

Pysäköinti taajama-alueella muuttuu. Maailman kaupungistuessa jokainen neliö pyritään käyttämään järkevästi. Onko auto ja sen pysäköinti järkevää tilankäyttöä, auton seisoessa noin 95% ajasta paikallaan? Montako ihmistä mahtuu viiden neliön alueelle, verrattaessa autoilijoita ja jalankulkijoita? Yhteiskäyttöratkaisut ovat vastaus kaupungistuvan Suomen haasteisiin tilankäytössä sekä liikkumisen infran toteutuksissa. 
Taloyhtiöiden yhteiskäytettävät liikkumisratkaisut tuovat vaihtoehtoja liikkumiseen ja järkevän kaupunki-infrastruktuurin toteuttamiseen. Jo nyt jokaisella taloyhtiöllä olisi mahdollisuus järjestää asukkaille yhteiskäytettävät autot, pyörät ja sähköpotkulaudat. Yhteiskäytössä kalusto liikkuu tehokkaammin ja säästää tilaa. Samat periaatteet toimivat myös yrityksille ja niiden henkilöstön liikkumiselle.

Toimivat yhteiskäyttöratkaisut vaativat riittävän määrän kalustoa ja ylläpitoa

Yhteiskäyttöratkaisut vaativat toimiakseen riittävän määrän kalustoa. Mikäli taloyhtiö hankkii pihaansa vain yhden yhteiskäyttöauton, ei välineitä riitä kuin aamun ensimmäiselle lähtijälle. Yrityksessä ensimmäinen työntekijä ottaa aamulla firman yhteiskäyttöauton alleen muiden jäädessä pohtimaan seuraavaa ratkaisua, jolla pääsisi päivän tapaamisiin. Maailmalla todettua faktaa on, että yhteiskäytettävä kalusto ei pysy kunnossa ilman säännöllistä ylläpitoa. Monet saattavat yllättyä, että kaupunkipyöriä ylläpidetään samoissa määrin kuin autoja, ellei jopa enemmän. Se saattaa kuulostaa joidenkin mielestä kummalliselta, kun omaa pyörää ei ole huollettu vuosiin. Yhteiskäytössä kaluston ollessa jonkun muun omaisuutta, sitä myös kohdellaan niin. Välineisiin jätetään roskia, vikoja ei ilmoiteta, sekä kalustoa pysäköidään miten sattuu. Yhteisöllisyyttä on, mutta käytännön teot eivät ole aina linjassa aatteen kanssa.

Kohti toimivampaa kaupunkiliikkumista

Pariisi on edelläkävijä liikkumisen saralla monessa mielessä. Yhteiskäyttöiset pyörä- ja autoratkaisut ovat ohjanneet kaupunkilaisten liikkumista jo vuosia. Tiettyinä päivinä keskustaan ei yksityisautoilla pääse, vaan on käytettävä muita liikkumisen muotoja kuten julkisia liikennevälineitä, joiden nopeus keskustassa on rajoitettu kahteenkymmeneen kilometriin tunnissa. Ensi kesänä Pariisiin tulee yhteiskäytettäviä sähköpotkulautoja, ja se toimii edelleen suunnannäyttäjänä muille kaupungeille.

Suomessa on aika ottaa seuraavat askeleet kohti parempaa / sujuvampaa kaupunkiliikkumista, oikein mitoitetut sekä toteutetut yhteiskäyttöratkaisut ovat siihen toimiva vastaus.

Kimmo Hanhinen
Toimitusjohtaja
Rolan Oy – Viisaan liikkumisen ratkaisuja